25 maaliskuuta, 2012

Nikolai II:n Suomen vierailu 1915

Ajankuvaa
Oscar Lindelöf (1887-1954) ei päässyt kuvaamaan Tsaarin vierailua asemalaiturille vaan kuvasi kadulla, kuin kuka tahansa ohikulkija. Hän piileskeli filmauksen jälkeen 4 vuorokautta sillä tsaarin miehet halusivat filmin sensuroitavaksi Pietariin. Nyt filmi onkin elävän arkiston vanhimpia ja historialliseti arvokkaimpia filmejä. Aiemmin Oscar oli kuvannut 1914 Mechelinin hautajaiset ja sitä ennen neljä lyhytelokuvaa ja yhden fiktion Salaviinanpolttajat 1907. Mutta keitä ovat henkilöt jotka saivat kunnian vastaanottaa Tsaaria tuona aamuna.
Ainutlaatuisessa hieman yli 10 minuutin elokuvassa nähdään Tsaarin poistuminen asemalta kahdesti, ensin aamutuimaan ja sitten junassa nautitun lounaan jälkeen. Välissä on poistuminen Uspenskin katedraalista. Ja taas saapuminen nykyisen presidentinlinnan kohdalle. On myös kuvaa sairaalalaivasta, joka tulee noutamaan haavoittuneita sotilaita. Kuvatekstit esittelevät lukuisia kuvissa esiintyviä henkilöitä.
Nikolai II
Venäjän viimeiseksi jäänyt keisari, Nikolai II nousi valtaan Venäjällä vuonna 1894. Noustessaan valtaan, hän ilmoitti jatkavansa itsevaltiuden perinteitä. "Tietäköön jokainen, että tulen säilyttämään itsevaltiuden periaatteet yhtä lujina ja järkähtämättöminä kuin unohtumaton isävainajani".
Keisari halusi Venäjän olevan yhtenäinen, joten hän aloitti vähemmistökansojen yhdistämisen ja liittämisen Venäjään. Suomen historiassa nämä toimenpiteet näkyivät ns. sortokausina. 15.2.1899 keisari antoi Helmikuun manifestin, joka aloitti venäläistämistoimet Suomessa. Koska Suomella oli laajat oikeudet, se näytti Venäjän silmissä epäilyttävältä. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov laati ohjelman, jolla Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan oikeudet yksi toisensa jälkeen poistettaisiin. Suomen armeija sulautettaisiin Venäjän armeijaan, venäjä tulisi hallinnon ja koulujen kieleksi, venäläisten oli päästävä Suomessa kaikkiin virkoihin ja Suomelta oli poistettava oma raha ja jopa postimerkki. Bobrikov ammuttiin Helsingissä 1904.
Tilanne 1915
Venäjällä vuonna 1905 puhjennut yleislakko levisi (tosin jo loputtuaan venäjällä) lokakuun lopulla myös Suomeen, jossa sitä kutsuttiin suurlakoksi. Silloin koko Suomi hiljeni yhdellä iskulla: junat eivät kulkeneet, sanomalehdet eivät ilmestyneet, tehtaat seisoivat ja kaupat ja koulut sulkivat ovensa. Nikolai II suostui lopulta tekemään suomalaisille myönnytyksiä. Hän keskeytti venäläistoimet marraskuun manifestilla ja palautti Suomelle autonomisen aseman.
Venäjä oli menettänyt 1905 Japanin sodassa laivastonsa ja siksi Pietarin ympärille puolustuksen turvaksi päätti Tsaari Nikolai II rakennuttaa moninkertaiset vallitukset. Yksi vallituksien linja kulki nykyisen mm. Leppävaaran kohdalta pohjoiseen, kaartaa Helsingin pohjoispuolitse kohti keskisuomea. Voidaan sanoa että Leppävaara (tuolloin vielä Alberga läheisen säteritilan mukaan) joka oli pelkkä pieni pysäkki jossa ei ollut edes asemarakennusta, saati asemalaituria rakennettiin telttakylästä pikkukaupungiksi tuon rakennusperiodin aikana. Pieni maaseudun autio kylä sai yhtäkkiä kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia vieraita. Tuli kiinalaisia sotavankeja kaatamaan puita, heitä vahtimaan ukrainalaisia kasakoita. Siihen päälle venäläiset upseerit ja sotilaat pitämän järjestystä sekä tietysti paikan päältä ja lähiseuduilta haalitut aputyövoimat, porarit, betonimiehet, jamakat (naispuoliset työmiehet).
Vuonna 1914 oli juuri alkanut ensimmäinen maailmansota, johon Suomi joutui osallistumaan Venäjän suuriruhtinaskuntana.
Vierailun sisältö
Keisarillinen juna saapui Tsarskoje Selosta, joka sijaitsee 24 km pietarinkeskustasta etelään. Entinen inkerinsuomalainen Saaren kylä, joka muotoutui sittemmin Tsaarin kyläksi, (Tsarskoje selo). Nykyisin kylä on nimeltään Pushkin. 1700 -luvulta alkaen sinne on rakennettu palatseja ja tsaarin kesäasuntoja. Venäjän ensimmäinen rautatie 1837 vei Pietarista Saareen.
Tsaarin tullessa tarkastuskäynnille työt olivat vielä pahasti kesken. Rakennusmateriaaleja oli kadonnut, työmiehet käyttivät sekasortoista tilannetta hyväkseen ja kirjautuivat useisiin työkohteisiin kerralla, joten tehokkuudesta ei voi puhua. Tsaarille haluttiin kuitenkin antaa parempi vaikutelma, joten työmiehiä puettiin riviin esittämään sotilaita. Puut oli kyllä kaadettu ja viety kapearaiteista rautatietä pitkin meren rantaan ja laivattu Pietariin rakennuspuuksi, mutta keskeneräisiä valleja rakennettiin nopeasti lumesta ja tykkejä pahviputkista. Autoja ei oltu juurikaan vielä nähty Helsingin ulkopuolella joten lapset saivat vapaata koulusta ja kansanjoukot kerääntyivät teiden varsille katsomaan kun oikein Tsaari tulee henkilöautosaattueessa hurauttamaan ohi.
Vastaanottajat Helsingissä
Tällä Nikolai II:n ainoalla käynnillä 10.3. 1915 suomessa Helsingin asemalla olivat aamukahdeksalta vastassa seuraavat kymmenen miestä, joihin tutustumme hiukan lähemmin.
Vuorineuvos Rudolf Elving, (Elfving) (1849-1927) oli varatuomari ja lääkintöhallituksen sihteeri, joka samalla veti omaa asianajotoimistoa. Perusti sittemmin Yhdyspankin pankinjohtajana mm. Voikkaan paperitehtaan (sittemmin Kymi Oy ja nykyisin UPM Kymmene Oyj) ja HOP, Patrian ja Nya Pressenin perustajia, sekä Helsingin kaupunginvaltuustossa, valtiopäivillä porvarisäädyn edustajana. Sanotaan olleen
edelläkävijä ruukinpatruunoista yritysjohtajiin siirryttäessä. Valkealassa Eliel Saarisen piirtämä Kirjokiven kartano 4600 hehtaaria, nykyisen Repoveden kansallispuiston lähellä. Kartanossa oli näkötorni, 12 hevosta, suuret kasvihuoneet, joissa kasvatettiin mm. vinirypäleitä, persikoita, pärynöitä ja mansikoita. Kasteluvesi pumpattiin tuulivoimalla. Istutti Tihvet järveen mm. Kuhaa. sekä jalopuita ja pensaita alueelle. Myi 1913 suurimman osan metsistään ja maaomaisuudestaan Kymi yhtiölle.
Pankinjohtaja Emil Schybergson johti Hypoteekkiyhdistystä. Ruotsalaisen puolueen edustaja valtiopäivillä, sekä Helsingin kaupungin valtuuston jäsen. Oli karkotettuna Novgorodissa 1904-1905 koska vastusti Venäjän Suomeen kohdistamia venäläistämistoimia. Hän oli myös Kulosaaren raitiotie oy:n ja Hertonäsin kartano oy:n toimitusjohtaja.
Rehtori V.T. Rosenqvist (1856 - 1925) kouluneuvos, professori, valtiopäivämies, ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja. Helsingin yliopiston teologian kunniatohtori 1907.
Prokuraattori asianajaja Julius Grotenfelt (1859 - 1929) senaattori, korkeimman oikeudne presidentti 1920 luvulla. Erotettiin prokuraattorin virasta 1908 väitetyn laiminlyönnin takia Voima-liiton jutun yhteydessä. Valtakunnanoikeuden puheenjohtaja. Voima liitto oli 1906 perustettu suomalainen vastrintaliike, jonka tarkoitus oli harjoittaa sotilaallisia urheilulajeja, kuten hiihtoa ja ammuntaa. Poikansa Erik tuli maisteriksi ja johti punaisten teloituksia Inkoon Västankvarnissa ja teki myöhemmin itsemurhan.
G.Rudolf Idman (1857-1927) Hämeenlinnalainen Tampereen kaupunginlääkäri. Lääkintöneuvos lääkintöhallituksessa 1907-1915.
Isä Carl Gustaf Idman oli tilanomistaja Messukylässä. Lääkäriseuran puheenjohtaja 1907. Duodecim seuran pj 1908. Suomalais -ugrilaisen seuran ja Suomen urheilukalastajaliiton perustajajäsen. Perusti Idmanin säätiön joka jakaa yhä stipendejä tamperelaisille opintojaan aloittaville ylioppiaille.
Tohtori Artur Tollet on ollut perustamassa alkumetreillä Lääkäriliittoa ja lehden mukaan ainakin laskemassa seppeltä 16.5.1921 Helsingin kaupunginvaltuuston tilaaman muistomerkin palrjastustilaisuudessa Liisanpuistikossa. Muistomerkin paikaksi valittiin Pohjoisranta Liisanpuistikon edustalla, "Keravan, Pellingin, Kirkkonummen sekä Siuntion taisteluissa kaatuneille suojeluskuntalaisille, sen johdosta, että useimmat suojeluskuntalaiset oli murhattu tämän paikan läheisyydessä yrittäessään palata itäisestä saaristosta". Hufvudstadsbladet kirjoitti seuraavana päivänä:
"Liisanpuistikossa muistettiin eilen isänmaallisia nuoria miehiä, jotka taistelivat 1918 täällä punaisten vainoamassa Etelä-Suomessa ja uhrasivat elämänsä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolesta."
Karl Alfred Paloheimo (1862-1949) finanssi ja teollisuusmies. vanhemmat olivat kirkkoherra Henrik Erland Brander ja Lovisa Wilhelmina Fredriksson. Viipurin klassillisen lyseon matematiikan ja fysiikanlehtori 1888-1891. Vakuutusalalle Palovakuutusosakeyhtiö Pohjolan toimitusjohtajaksi vuoteen 1932. Mukana perustamssa useita yrityksiä: Kajaanin puutavara Oy 1907, Riihimäen lasiOy 1910, Rauma Wood Ltd. Oy 1911, Suomen Gummitehdas 1898. Suomen Liikemiesten kauppaopisto ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Suomen Kennelliitto 1934. Nykyisen Metsästysmuseon esiaste oli hänen 1907 perustamansa alunperin 12 jäseninen Ansalan Metsästyshoitoyhdistys.
Ernst Nevanlinna (alkuaan Neovius, suku kuuluisa matematikoista, papeista ja sotilaista 1700 luvulta asti, suku muutti nimensä 1900 -luvun alussa Nevanlinnaksi) (1873-1932) opetti taloustieteen professorina vastaperustetussa Turun Yliopistossa. Eduskunnan puhemiehenä 1918. Uuden suomen päätoimittaja 1921-1922
Leo Reinhold Ehrnrooth(1877-1955) lakitieteen tohtoriksi 1906. Säätyvaltiopäivillä ritariston ja aatelin jäsenenä 1904-1906. RKP:n edustaja 1907-1909. Toimi senaatin talousosaston palveluksessa vuoteen 1917, mutta pidätettiin virantoimituksesta vuodeksi 1913 koska kieltäytyi varmentamasta venäjänkielisiä asiakirjoja. 1917 Tokoin senaattiin. Lukuisia ministerin virkoja pitkälle 40 -luvulle asti.
Yliarkkitehti Hugo Lindberg (1863 - 1932) ensimmäisiä organisaattoreita ja luottamushenkilöitä arkkitehdeistä. Tutki lähinnä mahdollisuutta yhdistää graniittia klassismiin, mutta vaikutti välillisesti suomalaisen Art Nouveun syntyyn. Suunnitellut mm. ritarikatu 7:ssä kruunuhaassa sijaitsevan uusrenesanssitalon, vilppulan koulukodin , päivölän virkistyskodin
Virallinen vastaanottokomitea
Franz Albert Seyn ja sotapäällystö, senaatin jäsenet, kaupunginvaltuusto sekä Yhdyspankn pankinjohtaja Johan Alfred Norrmén (1858-1942) Oli myös Porssiklubin ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja. Asui Katajanokalla palatsissa vastapäätä Uspenskin katedraalia. Sen tilalle rakennettiin 1960 Alvar Aallon piirtämä Enso Gutzeitin pääkonttori. Nyt halutaan suojella pääkonttoria. Liisa Helmisen ohjaamassa, vuonna 2004 ilmestyneessä elokuvassa Pelikaanimies Norrménin talo on digitaalisesti pystytetty takaisin paikalleen.
Tsaarin mukana seurueessa mm.
Adam Josipovits Lipski s. 1860 venäläinen senaattori ja salaneuvos. Toimi suomen virkaatekevänä kenraalikuvernöörinä kaksi viikkoa aaliskuussa 1917 kun edeltäjä Franz Albert Seyn pidätettiin ja vangittin Petrogradissa. Salaneuvos on Saksassa, Itävallassa ja Venäjällä käytössä ollut arvonimi, joka alkuaan tarkoitti hallitsijan neuvonantajana toimivaa salaista neuvostoa. Salaneuvosta piti puhutella "teidän ylhäisyytenne", kun korkea-arvoisemapaa 'todellista salaneuvosta' piti puhutella "teidän korkeaylhäisyytenne" Todellisen salaneuvoksen yäpuolella oli enää vain kansleri.
Santarmipäällikkö ja Nikolai I:n poliittisen poliisin päällikkö, kreivi Aleksandr Benkendorf kirjoitti aikanaan: "Venäjän menneisyys on ollut ihmeellinen ja sen nykyisyys on enemmän kuin upea. Tulevaisuus puolestaan ylittää kaikki kuvitelmat hienoudessaan. Tästä lähtökohdasta, ystäväiseni, Venäjän historiaa tulisi tarkastella." Nikolai II:n vieressä istunut Benkendorf on tosin tämän Aleksanderin jälkeläisiä.

LINKKEJÄ 
http://weegee.espoo.fi/museot/verkko/valli/valli.htm kuka kaivoi vallihaudat 
http://fi.wikipedia.org/wiki/ 
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=34 
http://www.alexanderpalace.org/palace/ 
http://www.uta.fi/suomi80/tieto3.htm 
http://www.mannerheim.fi/05_s_ura/s_nikol2.htm







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti Ajatustehtaalle: